ASIAT

paluu alkuun

2

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISTYÖN
TOIMINNALLISEN KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS

Asian esittely Kaupunginjohtaja Torsten Widén

Neuvottelukunta totesi kokouksessaan 1.6.2004, että on tarpeen asettaa työryhmä valmistelemaan esitystä erikoissairaanhoidon yhteistyön toiminnalliseksi kehittämiseksi. Työryhmään nimettiin sittemmin apulaiskaupunginjohtaja Timo Honkala, joka toimi puheenjohtajana eläkkeelle siirtymiseensä saakka, sosiaali- ja terveystoimen johtaja Juha Metso, apulaiskaupunginjohtaja Urpo Alanko, kaupunginjohtaja Torsten Widén sekä terveysjohtaja Matti Toivola. Työryhmä kutsui asiantuntijajäseniksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Taito Pekkarisen sekä apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipposen, jotka ovat yhdessä laatineet liitteenä olevan muistion.

Työryhmän ehdotuksia on käsitelty PKS-kaupunginjohtajien kokouksessa 17.8.2004. HUS:n hallintoa tulisi uudistaa siten, että ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tulisi jatkossa yhtymävaltuuston sijasta yhtymäkokous. Uudistus edellyttää perussopimuksen muuttamista, joka saattaa olla mahdollista nykyisenkin lainsäädännön pohjalta. Tarvittaessa tulisi tehdä asiassa lainmuutosesitys. Asia selvitetään jatkovalmistelun yhteydessä.

Perussopimusmuutoksen yhteydessä tulisi ottaa kantaa myös yhtymähallituksen ja aluelautakuntien keskinäiseen työnjakoon. Samoin tulisi tarkistaa yhtymähallituksen tulevat tehtävät osana sairaanhoitopiirin konsernihallintoa.

Perussopimusta tulisi muuttaa myös niin, että pääkaupunkiseudun kuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Vantaa sekä Helsingin yliopisto) keskinäisten tehtävien hoitoa varten muodostetaan nykyisenkin perussopimuksen tuntema lautakunta, jolle siirrettäisiin nykyisen yhtymähallinnon lautakuntatehtävät. Samassa yhteydessä lakkautettaisiin Helsingin, Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden johtokunnat.

Perussopimuksen muutoksen yhteydessä tulisi selvittää myös mm. sairaanhoitopiirin palveluverkon kehittämisen, yhtenäishintajärjestelmän luomisen, kiinteistö- ja pääomakustannusten erottamisen hoitokustannuksista sekä yhtymän hallinnon kehittämiseen liittyvät linjaukset.

Tavoitteena on, että uudistukset voitaisiin toteuttaa jo vuodesta 2005 alkaen. Terveystoimen johdon työryhmä jatkaa asian valmistelua.

Kokouksessa kuullaan apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipposen selostus asiassa.

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee hyväksyä omalta osaltaan yllä esitetyn mukaisesti liitteenä olevaan muistioon kirjatut linjaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallinnon kehittämiseksi.

Samalla neuvottelukunta päättänee, että muille sairaanhoitopiirin jäsenkunnille ja sairaanhoitopiirin hallitukselle esitetään neuvottelujen aloittamista perussopimuksen uudistamiseksi.

LIITE Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallinnon kehittäminen, muistio 13.8.2004 (.pdf)

paluu alkuun

3

MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

Asian esittely Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen

Maankäyttö- ja asuntotoimen johtajat Pekka Korpinen Helsingistä, Olavi Louko Espoosta ja Olavi Honko Vantaalta ovat 3.8.2004 kokouksessaan asettaneet yhteistyöryhmän, johon lisäksi on nimetty va. asukaspalvelujohtaja Risto Koivunoksa Vantaalta ja yhdyskuntatoimenjohtaja Marianna Harju Kauniaisista. Työryhmän johdolla laaditaan pääkaupunkiseudun asunto- ja maankäyttöstrategiset linjaukset ja käytännön linjaukset. Tarkoituksena on, että seudun asuntotuotannon lisääminen ja sen pohjaksi tarvittavien edellytysten luominen, niistä tärkeimpänä kaavoitus, nivotaan valmistelussa ja muussa yhteistyössä yhteen. Yhteinen asuntostrategia käsitellään neuvottelukunnan edellisessä kokouksessa hyväksymän työsuunnitelman mukaan kokouksessa 16.11.2004. Asuntostrategia ja muut toimialan yhteishankkeet on sisällytetty niinikään seudun visio- ja strategia-asiakirjaehdotukseen.

On oletettavaa, että eräillä maankäytön alueilla pääkaupunkiseutua laajempi yhteistyö on perusteltua. Tällöin on tarkoituksenmukaista, että näiden teemojen käsittely tapahtuu laajemmassa valmisteluyhteistyössä ja tarvittaessa pääkaupunkiseudun kaupunkien maankäytöstä ja asumisesta vastaavien johtajien yhteistyöryhmässä yhteistyössä Kuuma – ryhmän kuntien ja esimerkiksi Sipoon ja Kirkkonummen vastaavien johtajien kanssa. Yhteistyön laajuudesta ja tarkemmista yksityiskohdista on tarkoitus sopia myöhemmin erikseen.

Maankäytön ja asumisen toimialan ajankohtainen asia on myös valtionhallinnossa valmisteilla oleva seutuyhteistyölainsäädännön uudistus, jota neuvottelukunnan kokouksessa on tarkoitus käsitellä käytettävissä olevien tietojen pohjalta.

Em. maankäyttö- ja asuntotoimen johtajien yksimielinen käsitys nykytilanteesta on, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistämisellä on niin merkittäviä hyötyjä, että sen toteuttamista tulee yhteistyössä ponnekkaasti ajaa. 

Maakuntaliitoilla on maakuntakaavan laatijana merkittävä tehtävä seudullisten maankäyttöä koskevien perusratkaisujen tekemisessä ja mahdollisten ristiriitojen yhteensovittamisessa. 

Maakuntakaava on vahva instrumentti, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena, oikeudellisesti sitovana maankäyttösuunnitelmana luo puitteet mm. alueensa asuntotuotannolle, elinkeinoelämälle, liikenne- ja energiaratkaisuille sekä luonnonsuojelulle ja virkistykselle. Vahvistaessaan maakuntakaavan ympäristöministeriö valvoo mm. valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Kaava voidaan ministeriöiden kesken vallitsevassa erimielisyystilanteessa alistaa valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi. Näin ollen myös valtion rooli on maakuntakaavoituksessa vahva.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueet käsittävä maakuntakaava tulisi olemaan erittäin merkittäviä alueidenkäyttöä koskeva yleissuunnitelma myös koko maan mittakaavassa. Lisäksi se muodostaa reunaehdot pääkaupunkiseudun asuntotuotannon lisäämispotentiaalille osoittamalla taajamien laajentumisalueet.

Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen tärkeä sija on myös kaupunkien yleiskaavoilla, jotka nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan laaditaan pääsääntöisesti oikeudellisesti sitoviksi. Tällöin seudulliset ratkaisut konkretisoituvat kuntakohtaisiksi maankäyttöstrategioiksi, joissa alueen kaupunkien ja kuntien hyvällä rajaseutuyhteistyöllä voidaan saavuttaa huomattavia etuja.

Toimialajohtajat katsovat myös, että seudun liikenneasioiden suunnit-elussa kuntien ja YTV:n yhteinen Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ on lunastanut pysyvästi paikkansa. Liikenneministeriön mukaantulo sen toteuttamisen aiesopimukseen on hyvä tapa sitouttaa valtio yhtenä tärkeänä osapuolena liikennettä suunnittelujärjestelmään. 

Edellä sanotuilla perusteilla on vaikea nähdä tarvetta uuden seudullisen päätös- tai yhteistyöelimen perustamiselle maankäytön ja asumisen asioissa.

Toimialajohtajien mielestä on lisäksi olemassa selkeä tarve yhteisille aloitteille valtion maiden saamiseksi asuntotuotantoon ja pääkaupunkiseudulle kohdistettavan asuntorahoituksen ja infrastruktuurirahoituksen (ml. liikennemäärärahat) nostamiseksi. Valtion on kannettava vastuunsa pääkaupunkiseudun asuntotuotannosta, mikä voisi tapahtua mm. Kapiteeli Oy:n, Senaatti-kiinteistöjen ja Valtion asuntorahaston säädösten ja toimintakulttuurin uudelleen arvioinnilla ja suuntaamisella.

Kokouksessa kuullaan apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen selostus asiassa.

EHDOTUS Neuvottelukunta merkinnee tilannekatsauksen tiedoksi.

paluu alkuun

Pääkaupunkiseudun kaupunkien sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö

4

VALTION TALOUSARVIOEHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNTIEN
KANNALTA

Asian esittely Kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen

Tässä esityksessä olevat tiedot perustuvat valtiovarainministeriön 30.7.2004 julkistamaan ehdotukseen vuoden 2005 valtion talousarvioksi. Budjettiriihi on pidetty 18.8.2004, mutta tiedot siellä sovituista mahdollisista muutoksista eivät ole olleet käytettävissä. Mahdollisten muutosten vaikutukset selostetaan neuvottelukunnan kokouksessa.

Talousarvioehdotukseen sisältyvän ennusteen mukaan kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2,5 % ja ensi vuonna 2,8 %. Ehdotuksen mukainen talousarvion loppusumma on 37,4 miljardia euroa ja budjettiylijäämä 50 milj. euroa. Mahdolliset tulopoliittisten neuvottelujen yhteydessä päätettävät veronkevennykset muuttanevat valtion budjettitalouden alijäämäiseksi.

Talousarvioesityksessä on nyt ensimmäistä kertaa erillinen peruspalvelubudjettitarkastelu, jonka lähtökohtana on valtion kehyksiin liittyvä peruspalveluohjelma.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan talousarvioehdotus vahvistaa kuntataloutta, mikä perustuu pääosin valtionosuuksien lisäykseen. Laskelmassa ei kuitenkaan ole otettu huomioon niitä kuntien menolisäyksiä, jotka aiheutuvat kansallisesta terveyshankkeesta ja sosiaalialan hankkeesta, vaikka näihin liittyvät valtionosuuksien lisäykset on otettu huomioon.

Verotus

Mahdolliset kunnallisveroa koskevat veroperustemuutokset eivät sisälly talousarvioehdotukseen, vaan niistä päätettäneen tulopoliittisten neuvottelujen yhteydessä. Toisaalta hallitusohjelman mukaan muutoksista aiheutuvat veromenetykset korvataan kunnille täysimääräisesti. Mikäli näin tapahtuu talousarvioehdotus on tältä osin kunnallistalouden kannalta neutraali. Yksittäisen kunnan kannalta vaikutus riippuu kompensointitavasta.

Myös jo säädetyn yritysverouudistuksen välittömät vaikutukset kuntatalouteen ovat lähes neutraalit. Yhteisöverokannan alennus 29 prosentista 26 prosenttiin vähentää kuntien yhteisöveroja arviolta 100 milj. euroa. Menetys kompensoidaan kunnille korottamalla kuntien yhteisövero-osuutta 19,75 prosentista 22,03 prosenttiin. Tällöin menetys kompensoituu sekä kuntaryhmälle että yksittäisille kunnille.

Vapaaehtoisten yksityisten eläkevakuutusten verotuksessa siirrytään ansiotuloverotuksesta pääomatuloverotukseen. Uudistus alentaa hieman vuoden 2005 kunnallisveroja, mutta siitä eteenpäin vaikutus verotuloihin on positiivinen.

Valtionosuudet

Valtionosuuksiin tehdään talousarvioehdotuksen mukaan 75 prosenttinen eli 2,3 prosentin indeksitarkistus. Tämä lisää valtionosuuksia 136 milj. euroa, mutta täysimääräiseen indeksitarkistukseen verrattuna valtionosuuksia leikkautuu noin 47 milj. euroa.

Lakisääteisen kustannustenjaon tarkistuksen perusteella kunnat saavat valtionosuuksia lisää yhteensä 358 milj. euroa. Valtionosuuslakia esitetään kuitenkin muutettavaksi niin, että lisäys myönnetään neljässä erässä. Vuosina 2005 – 2008 lisäys on 74 milj. euroa ja tarkistuslaskennassa todettu valtionosuuden lisäkorotus 63 milj. euroa myönnetään kokonaisuudessaan kunnille vasta vuonna 2008. Näin ollen valtio on ottamassa kunnilta neljäksi vuodeksi korottoman pakkolainan.

Verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa tasauslisät ovat ennakkolaskelmien mukaan vuonna 2005 yhteensä 650 milj. euroa ja tasausvähennykset 791 milj. euroa. Tasausmenettelyllä tasausrajan ylittävät kunnat joutuvat näin ollen maksamaan valtiolle 141 milj. euroa. Pääkaupunkiseudun kuntien osuus tästä on noin 65 prosenttia eli 90 milj. euroa.

Varsinaisia valtionosuuksien lisäyksiä talousarvioehdotuksessa on opetusministeriön hallinnonalalla aamu- ja iltapäivätoimintaan 25 milj. euroa ja esiopetuksen koulumatkaetuuteen 5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lisäyksiä on kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen osalta 91,7 milj. euroa, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen osalta 11,4 milj. euroa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan täydennyskoulutuksen osalta 7,1 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti nousee 31,82 prosentista 32,99 prosenttiin.

Liikennehankkeet

Ainoa uusi rakennushanke, jolle on varattu määräraha talousarvioesityksessä, on Tornion meriväylän parantaminen. Näin ollen yhtään PLJ-hanketta ei ole valtiovarainministeriön 30.7.2004 tekemään esitykseen ole hyväksytty. Liikenneministeriön ehdotuksessa oli Hakamäentietä varten varattu 6 milj. euroa.

Kokouksessa kuullaan rahoitusjohtaja Tapio Korhosen selostus asiassa.

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee todeta valtion vuoden 2005 talousarvioesityksen osalta seuraavaa:

1 Valtion tulee omalta osaltaan sitoutua toteuttamaan PLJ 2002:n aiesopimuksessa mainitut hankkeet sopimuksen mukaisessa aikataulussa. Tähän on hyvät mahdollisuudet hyödyntämällä valtion omaisuuden myynnistä saatuja tuloja.

2 Mikäli tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyy sellaisia veronalennuksia, jotka vaikuttavat kunnallisveron tuottoon, alennukset tulee kompensoida kunnille täysimääräisesti.

3 Neuvottelukunta yhtyy Kuntaliiton vaatimuksiin siitä, että valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen mukainen 358 milj. euroa valtionosuuksiin maksetaan kunnille esitettyä nopeammin, vuoden 2005 indeksitarkistus valtionosuuksiin on maksettava täysimääräisenä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin tulee saada kustannustason nousua vastaava korotus.

Samalla neuvottelukunta päättänee edellyttää, että valmisteilla olevan valtionosuusuudistuksen yhteydessä verotuloihin perustuva tasausjärjestelmä muutetaan sellaiseksi, että tasausvähennysten määrä on korkeintaan yhtä suuri kuin tasauslisien määrä.

paluu alkuun

5

YTV:N STRATEGIA 2014

Asian esittely Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

YTV:n johtoryhmä käynnisti vuoden 2004 alussa YTV:n strategian, Strategia 2009, tarkistustyön. YTV:n hallitus hyväksyi 18.6.2004 YTV:lle uuden strategian, joka ulottuu vuoteen 2014. Strategiassa käsitellään koko organisaatiolle yhteisiä asioita. Se pitää sisällään YTV:n mission, arvot sekä vision ja sen osatekijät vuoteen 2014. Strategia on pohjana tulosalue- ja toimintakohtaisen strategioiden sekä vuosien 2005 - 2007 toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan pohjaksi. Strategiatyö jatkuu siihen perustuvien tulosalue- ja toimintakohtaisten strategioiden laadinnalla.

Strategia on kokonaisuudessaan YTV:n nettisivuilla (http://www.ytv.fi/yleis/tehtavat/Strategia2014.html).

Kokouksessa kuullaan yhteistyöjohtaja Hannu Penttilän selostus asiassa. 

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee merkitä tiedoksi YTV:n strategian 2014.

LIITE YTV:n strategia 2014 (esite jaetaan kokouksessa)

paluu alkuun

6

AJANKOHTAISET YHTEISET ASIAT

EHDOTUS Neuvottelukunta merkinnee tiedoksi esille tulleet ajankohtaiset asiat.

Kuuden suurimman kaupungin kannanotto EU:n rakennerahastokauden 2007-2013 kaupunkiulottuvuuden puolesta.

paluu alkuun