Pääkaupunkiseudun visio ja strategia

2

Ajankohtaiset yhteiset asiat

Kokousaika: 5.10.2004 klo 17
Kokouspaikka: Espoon Valtuustotalo, Espoonkatu 5
Laajennetun neuvottelukunnan jäsenet ja asiantuntijat

PÄÄKAUPUNKISEUDUN VISIO JA STRATEGIA

Asian esittely
Kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen (vision ja strategian yleisesittely)
Kaupunginjohtaja Torsten Widén (strateginen päämäärä 1)
Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen (strateginen päämäärä 2)
Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen (strateginen päämäärä 3)

PKS-neuvottelukunta käynnisti lähetekeskustelulla seudun yhteisen vision ja strategian laadinnan ensimmäisessä kokouksessaan 1.6.2004. Visio- ja strategiatyön tilannekatsaus oli esillä neuvottelukunnan toisessa kokouksessa 24.8.2004.

Pääkaupunkiseudun visio- ja strategiaehdotus on liitteenä 1 (.pdf). på svenska (pdf).

Visio- ja strategiaehdotukseen liittyen liitteenä 2 on taustainformaatioksi tarkoitettu muistio pääkaupunkiseudun yhteistyöstä eri toimialoilla. Yhteistyön nykytilan kuvauksen lisäksi liitteenä 2 oleva muistio sisältää keskeiset strategiset jatkohankkeet. Strategisiksi hankkeiksi on tässä vaiheessa määritelty yhteensä 35 erisuuruista hanketta eri toimialojen ehdotusten perusteella. Hankkeet täsmennetään, vastuutetaan ja aikataulutetaan myöhemmin hyväksyttävässä yhteisessä toimenpideohjelmassa.

Strategiatyön tausta

PKS-neuvottelukunnan perustamisella ja käyttöön otetulla verkostomaisella toimintatavalla seudun kaupungit pyrkivät syventämään yhteistyötä toiminnoittain yli organisaatio- tai kuntarajojen. Toimintaperiaatteena on osaajien yhteistoiminta ja eri toimijoiden kumppanuus sekä uusien menettelyjen ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen määritellyn tavoitteen toteuttamiseksi. Yhteistyö perustuu vapaaehtoiseen sopimiseen, luottamukseen sekä tavoitteisiin sitoutumiseen ja niiden toteuttamiseen.

Yhteistyön syventämistä ja sen verkostomaista toimintatapaa perustelee se tosiasia, että valtion vetäytyessä enenevästi rahoitusvastuusta kaupungit itse joutuvat entistä enemmän huolehtimaan itse palvelujensa kehittämisestä ja toimintansa taloudellisista edellytyksistä. Haasteina voidaan pitää erityisesti verotulopohjan vahvistamista, palvelutoiminnan tehokkuushyötyjen aikaansaamista yhteistyön avulla sekä kuntarajoista johtuvien jäykkyyksien poistamista. Täällä kerättyjen verotulojen tasaaminen eli kohtuuton siirto muualle tulisi myös kyseenalaistaa. Verkostoituminen täydentää ja tehostaa palvelukuntien toimintaa.

Pääkaupunkiseudulta siirtyy enimmäkseen nuorta työikäistä väestöä kehysalueelle / muualle seudun työssäkäyntialueelle, samalla kun viimeisen viiden vuoden aikana kotimainen muuttovoitto on vähentynyt selvästi. Pääkaupunkiseudun muuttovoiton väheneminen perustuu ennen kaikkea seudun viime vuosien heikkoon työllisyyteen. Lähtömuuton kasvu selittyy pääasiassa asuntomarkkinoihin liittyvillä tekijöillä.

Lähivuosina Helsingin talousalueen tuotannon ja työllisyyden ennustetaan kasvavan nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Työmarkkinoihin liittyvä tulomuutto kasvaa väestöennusteiden mukaan jälleen, joskin jäänee 1990 –luvun muuttoaaltoa selvästi pienemmäksi.

Helsingin työssäkäyntialueen väestönkasvu ja myös työpaikkakehitys ovat siirtyneet yhä enemmän Helsingin ja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Haasteena on siten pidentyviä työ- ja asiointimatkoja ja kaupunkirakenteen hajautumista vastoin kaupungeissa yleisesti esitettyjä rakenteen eheyttämiseen ja kestävään kehitykseen liittyviä päämääriä.

Suuri epävarmuus liittyy Helsingin talousalueen vetovoimaan kotimaisten ja kansainvälisten yritysten sijaintialueena. Onko pääkaupunkiseutu todella aidosti kilpailukykyinen alue kasvavien ja uusien yritysten investointikohteena ja tuotantoalueena? Työllisyyskehitys ja veropohjan vahvistuminen riippuvat oleellisesti tästä. Menestyvän ja kilpailukykyisen kaupungin tunnusmerkkeinä on esitetty seuraavia tekijöitä: taloudellinen monipuolisuus, osaavan työvoiman tarjonta, hyvät yhteydet työvoiman tarjoajien ja kysyjien välillä, ympäristön laatu, hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet sekä strateginen kyky eli kyky mobilisoida sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia resursseja.

Valmistelun organisointi

Kaikki toimialat ovat osallistuneet strategian valmisteluun. Strategioiden täsmentämiseen ja toteuttamisen valmisteluun on koottu osaajia yli kaupunki- ja hallintokuntarajojen. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokous on koordinoinut valmistelua apunaan PKS-valmistelusihteeristö.

Jatkotyö

Strategian tultua hyväksytyksi pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien johdolla laaditaan toimenpideohjelma.

Toimenpideohjelman seudulliset yhteistyöhankkeet sisällytetään jatkossa kaupunkikohtaisiin vuosittaisiin suunnitteluohjelmiin. Kaupunkien talousarviossa esitetään seutuosa: yhteinen strategiakartta ja taloussuunnitelmakaudella toteutettavat strategiat ja toimenpiteet sekä niiden talousarviovaikutukset. Kaupunginjohtajat ohjaavat.

Strategian ja sen toimenpideohjelman seuranta toteutetaan myöhemmin yhteisesti sovitulla tavalla.

EHDOTUS Laajennettu neuvottelukunta päättänee hyväksyä oheisen liitteen 1 mukaisen seudun yhteisen vision ja strategian jatkokäsittelyn pohjaksi PKS-neuvottelukunnalle.

LIITTEET

Liite 1 Pääkaupunkiseudun visio ja strategia (.pdf).

Liite 2 Taustatietoa pääkaupunkiseudun yhteistyöstä (.pdf).

2

AJANKOHTAISET YHTEISET ASIAT

EHDOTUS Laajennettu neuvottelukunta merkinnee tiedoksi esille tulleet ajankohtaiset asiat.

paluu alkuun