Seppo Monten

erikoistutkija

Helsingin kaupungin tietokeskus

 

Epätyypillisten työsuhteiden kehitys Helsingin seudulla 1997–2006

 

Tässä tarkastelussa tyypillisiksi työsuhteiksi määritellään ne työsuhteet, jotka ovat sekä kokoaikaisia että toistaiseksi jatkuvia. Kaikki muut palkansaajien työsuhdemuodot ovat epätyypillisiä. Niitä ovat siis kaikki osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet. Epätyypillisiä työsuhteita kuvataan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosiaineiston valossa, ja kohteena ovat palkansaajien työsuhteet. Tarkasteltava ajanjakso kattaa kymmenvuotiskauden 1997–2006. 

 

Kuvio 1. Epätyypillisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista Helsingin seudulla 1997–2006

 

 

Ajanjaksolla 1997–2006 palkansaajien työsuhteiden määrä Helsingin seudulla kasvoi 95 800:lla eli 19 prosenttia. Kasvusta 40 prosenttia oli epätyypillisiä työsuhteita (34 prosenttia jatkuvia osa-aikatyösuhteita, viisi prosenttia määräaikaisia osa-aikatyösuhteita ja puoli prosenttia määräaikaisia kokoaikatyösuhteita).

 

 

 

Epätyypillisten työsuhteiden osuus palkansaajien kaikista työsuhteista oli vuonna 2006 noin neljännes. Epätyypillisten työsuhteiden määrä kasvoi 35 prosenttia ja tyypillisten työsuhteiden määrä 15 prosenttia tarkasteltavan kymmenvuotisjakson aikana. Epätyypillisten työsuhteiden kasvuvauhti oli siis selvästi nopeampaa kuin tyypillisten työsuhteiden eli jatkuvan kokoaikatyön kasvunopeus. Erityisen voimakkaasti kasvoi jatkuvan osa-aikatyön osuus: epätyypillisten työsuhteiden kokonaislisäyksestä 85 prosenttia oli jatkuvia osa-aikatyösuhteita. Epätyypillisistä työsuhteista ehkä kiusallisin – määräaikainen osa-aikatyö – on todellisuutta neljälle prosentille palkansaajista.

 

 

Kuvio 2. Erilaisten työsuhteiden suhteellinen kehitys Helsingin seudulla 1997–2006. Indeksi; 1997=100

 

 

Epätyypillisten työsuhteiden määrä on tarkasteltavana kymmenvuotiskautena kasvanut Helsingissä ja lähialueilla toistakymmentä prosenttiyksikköä enemmän kuin maassa keskimäärin. Helsingin seudulla kasvua on ollut 35 prosenttia, koko maassa vastaavasti 22 prosenttia.

 

Vaikka epätyypillisten työsuhteiden osuus on Helsingissä ja seudulla kasvusuunnassa, Helsingin seutu ei kuitenkaan ole profiloitunut nimenomaan epätyypillisiin työsuhteisiin. Helsingin seudulla niiden osuus koko maan vastaavista työsuhteista (26 % vuonna 2006) on pienempi kuin seudun kaikkien työsuhteiden osuus koko maan kaikista työsuhteista (28 %) eli epätyypilliset työsuhteet ovat yleisempiä Helsingin seudun ulkopuolella kuin seudulla. Epätyypillisistä työsuhdemuodoista ainoastaan jatkuvan osa-aikatyön osuus on Helsingin seudulla ja pääkaupunkiseudun kaupungeissa korkeampi kuin keskimääräinen työsuhdeosuus; kaikki muut epätyypillisen työn muodot painottuvat voimakkaammin Helsingin seudun ulkopuoliseen Suomeen. Epätyypillinen työ on siis muualla maassa yleisempää kuin Helsingin seudulla, mutta epätyypillisten työsuhteiden kasvuvauhti on seudulla muuta maata nopeampaa.

 

Kuvio 3. Helsingin seudun työsuhteiden osuus koko maan työsuhteista työsuhdemuodoittain 1997–2006

 

 

 

Epätyypilliset työsuhteet iän, sukupuolen ja toimialan mukaan

 

Epätyypilliset työsuhteet ovat selvästi yleisempiä naisilla kuin miehillä. Sukupuolten välinen ero on koko maassa korkeampi (15 prosenttiyksikköä vuonna 2006) kuin Helsingin seudulla (12 prosenttiyksikköä). Helsingin seudulla kyseiset työsuhteet ovat yleistyneet sekä miehillä että naisilla, kun taas koko maassa kasvua on ollut vain naisilla ja siten sukupuolten välinen ero on koko maassa kasvusuunnassa.

 

 

Kuvio 4. Epätyypillisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista Helsingin seudulla 15–64-vuotiailla palkansaajilla aikana 1997–2006 sukupuolen mukaan

 

 

Tarkasteltavina olevien työsuhteiden yleisyys on sukupuolen lisäksi riippuvainen myös iästä. Vuonna 2006 nuorimmista, 15–19-vuotiaista palkansaajista lähes yhdeksän kymmenestä oli epätyypillisessä työsuhteessa. Tätä selittää luonnollisesti koululaisten ja opiskelijoiden työssäkäynti.  Työvoimatutkimusaineistoon kuuluvat kaikki palkansaajat, myös opiskelijat, mikäli he olivat laskentahetkellä työssä. Nuorimmilla palkansaajilla epätyypillinen työsuhde on siis tyypillistä. Iän karttuessa epätyypillisessä työssä olevien osuus laskee, ja 45–59-vuotiaista enää noin 10 prosentilla työsuhde on epätyypillinen Helsingin seudulla. Vanhimmissa ikäryhmissä osuudet taas nousevat. Koko maassa osuudet ovat jonkin verran Helsingin seutua korkeammat, ja sukupuolten välinen ero on hieman suurempi lähes kaikissa ikäryhmissä

 

Kuvio 5. Epätyypillisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista ikäryhmittäin vuonna 2006 Helsingin seudulla sukupuolen mukaan.

 

 

 

Toimialoittain katsottuna Helsingin seudulla epätyypillisiä työsuhteita on erityisen paljon koulutuksessa, muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Vuona 2006 näiden toimialojen kaikista työsuhteista 39 prosenttia oli epätyypillisiä, kun vastaava osuus oli seudulla keskimäärin 24 prosenttia. Myös terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa sekä kaupan toimialalla on keskimääräistä enemmän epätyypillisiä työsuhteita.

 

Tavanomaista vähemmän epätyypillisiä työsuhteita on mm. rahoitustoiminnassa, rakentamisessa ja teollisuudessa, noin 12 prosenttia eli puolet keskimääräisestä tasosta.

 

Yhteenveto

 

Epätyypillisten työsuhteiden määrä on tarkasteltavana kymmenvuotiskautena 1997–2006 kasvanut Helsingissä ja lähialueilla toistakymmentä prosenttiyksikköä enemmän kuin maassa keskimäärin. Helsingin seudulla kasvua on ollut 35 prosenttia, koko maassa vastaavasti 22 prosenttia.

 

Helsingin seutu ei kuitenkaan ole profiloitunut nimenomaan epätyypillisiin työsuhteisiin. Helsingin seudulla epätyypillisten työsuhteiden osuus koko maan epätyypillisistä työsuhteista (26 % vuonna 2006) on pienempi kuin seudun kaikkien työsuhteiden osuus koko maan kaikista työsuhteista (28 % vuonna 2006) eli epätyypilliset työsuhteet ovat yleisempiä Helsingin seudun ulkopuolella kuin seudulla.

 

Epätyypillisten työsuhteiden kasvuvauhti on ollut tarkastelujaksona Helsingissä ja Helsingin seudulla nopeampaa kuin koko maassa. Erityisesti jatkuvaa osa-aikatyötä tekevien määrä on yli kaksinkertaistunut sekä Helsingissä että Helsingin seudulla ajanjaksolla 1997–2006. Tarkastelujakson työsuhteiden 1997–2006 määrän kokonaiskasvusta oli epätyypillisiä työsuhteita Helsingissä 47 prosenttia ja Helsingin seudulla 40 prosenttia, kun osuus koko maassa oli 34 prosenttia.

 

Epätyypillisten työsuhteiden yleisyys on sukupuolen lisäksi riippuvainen myös iästä. Vuonna 2006 nuorimmista, 15–19-vuotiaista palkansaajista lähes yhdeksän kymmenestä oli epätyypillisessä työsuhteessa. Tätä selittää luonnollisesti koululaisten ja opiskelijoiden työssäkäynti.   Nuorimmilla palkansaajilla epätyypillinen työsuhde on siis tyypillistä. Iän karttuessa epätyypillisessä työssä olevien osuus laskee, ja 45–59-vuotiaista enää noin 10 prosentilla työsuhde on epätyypillinen Helsingin seudulla. Vanhimmissa ikäryhmissä osuudet taas nousevat. Koko maassa osuudet ovat jonkin verran Helsingin seutua korkeammat, ja sukupuolten välinen ero on hieman suurempi lähes kaikissa ikäryhmissä

 

Artikkelissa ei puututa epätyypillisen työsuhteen syihin. Työ- ja sosiaalilainsäädännöstä seuraa määräaikaisia työsuhteita mm. vuosiloma-, sairausloma- ja äitiyslomasijaisuuksina sekä vuorottelu- ja opintovapaalla olevien sijaisuuksina. Epätyypillinen työsuhde on usein myös sekä työntekijän että työnantajan kannalta toivottu tilanne. Työvoimatutkimuksen mukaan osa-aikatyötä tehneistä 30 prosenttia olisi halunnut kokoaikatyötä, jos sellaista olisi ollut tarjolla ja määräaikaisessa työsuhteessa olevista 70 prosenttia olisi halunnut pysyvän työsuhteen.

 

 

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 2007:30