Aika 16.2.2006 klo 16.15 – 18.42

Paikka Kavi, kokoushuone nro 3

Läsnä:
Astrid Gartz, sosiaalilautakunnan pj. klo 16.15 – 17.40 pj.
Onni Peltola, sosiaalilautakunta klo 17.40 – 18.42 pj.
Maija Könkkölä, vammaisneuvoston pj
Reija Lampinen, vammaisneuvoston siht / vammaisasiamies
Leena Saari, vammaisneuvosto
Paula Alho, -”-
Outi Dammert, -”-
Jaana Hirvilammi, -”-
Kirsti Hänninen, -”-
Päivi Koivunen, -”-
Pekka Koivusalo, -”-
Timo Lehtonen, -”-
Hanna Maidell, -”-/sosiaalivirasto
Iiro Nummela, -”-
Asser Raassina, -”-
Seppo Sarkkula, -”-
Riitta Suurkuukka, -”-
Pirjo Tujula, -”-( Helsinki kaikille projekti)
Ann-Mari Bergström, sosiaalilautakunta
Martti Huhtamäki, -”-
Hanna-Kaisa Siimes, -”-
Aulikki Kananoja, sosiaalivirasto
Helinä Hulkkonen, -”-
Jarmo Räihä, -”-
Hilkka Vesterinen, -”- , sihteeri

1) Vammaispoliittinen ohjelma

Vammaisohjelmasta todettiin, että vammaispoliittinen ohjelma ei ole kiinni lainsäädännöstä, joten ei ole syytä odotella. Vammaisneuvosto toivoo ohjelman toteuttamisessa sosiaalilautakunnan tukea. Edelleen todettiin, että koska vammaispoliittinen ohjelma ei ole pelkästään sosiaali- ja terveystoimen asia, vaan siinä pitää asettaa kullekin virastolle omat vastuut, esitys vammaispoliittisen ohjelman tekemisestä tulisi tehdä kaupunginkanslialle. Vammaisneuvosto esitti, että suunnitteluun pitäisi ottaa vammaisia mukaan ja ohjelma lähettää laajalle lausuntokierrokselle.

2) Talousarvioraami ja määrärahat

Sosiaalijohtaja Kananoja totesi, että alustava raami vuodelle 2007 on jo annettu kaupunkitasolla. Tavoitteeksi on asetettu, että Helsinki pääsisi viiden suurimman kaupungin tasoon. Kananoja totesi, että eniten Helsinki poikkeaa muiden kustannuksista vaikeavammaisten palveluasumisen kustannuksissa. Vuoden 2007 osalta sosiaalijohtaja, että palveluja on vaikea lisätä, jos valtuuston asettama tavoite on edelleen voimassa.

Helinä Hulkkonen kertoi, että vammaispalveluihin on tulossa uusi asumisyksikkö ja saattajapalvelua kehitetään.

Vammaisneuvoston jäsenet katsoivat, että vaikeavammaisten palveluja on ajettu alas ennakoimattomasti, jolloin vammaisille syntynyt ylimääräisiä kustannuksia. Kananoja ja Hulkkonen eivät katsoneet, että vaikeavammaisten palveluja olisi ajettu alas, ainoastaan henkilökohtaisten avustajien myöntämisessä on jouduttu pitämään tiukkoja myöntämiskriteerejä. Kanaoja totesi, että kuljetuspalvelut on ollut niin iso osa palveluja, että sen osuus näkyy korostuneena.

Keskusteltiin palvelusuunnitelmasta, josta Hulkkonen totesi, että se on hyvä väline tarpeiden kartoittamisessa.

3) Vammaispalveluiden/kehitysvammaisten palveluiden kilpailuttaminen

Keskusteltiin kilpailuttamisesta, jolloin Reija Lampinen totesi, että sosiaaliviraston pitäisi miettiä palvelun minimitaso, mitä palvelua voidaan pitää kohtuullisena. Lampinen totesi edelleen, että kilpailuttamisella pyritään saamaan kustannukset kuriin, mutta kilpailuttamisen ensimmäisenä vuonna kustannukset voivat nousta. Lampinen katsoi, että kilpailutus on oikein toteutettuna hyvä asia, mutta vammaisia ihmisiä ei saa pitää koekaniineina.

Sosiaalijohtaja Kananoja totesi, että vammaisneuvoston otettava kantaa kilpailuttamisasiaan.

Vammaisneuvoston puheenjohtaja Könkkölä toivoi, että virasto käyttäisi enemmän vammaisneuvoston asiantuntijuutta, koska vammaisissa on monia asiantuntijoita.

Puheenjohtaja Gartz totesi lopuksi, että vammaisneuvoston asiantuntijuutta tarvitaan tässä asiassa ja asiaan palataan myöhemmin.

Puheenjohtaja Gartz poistui klo 17.40.

4) Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut

Jarmo Räihä esitteli vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen kilpailuttamista ja kuljetuspalvelujen kehittymistä vuoden 2006 aikana. Räihä totesi, että alussa on ollut käynnistämisvaikeuksia, mutta parempaan päin ollaan menossa. Lähtökohtana on, että auto tulee ajallaan sovitusti. Räihä totesi kuitenkin, ettei kysymyksessä ole normaali taksitoiminta, vaan yhdistelmäajo.

Vammaisneuvoston jäsenet vaativat, että mittareiden pitää olla oikeita, pelkästään kirjallisten valitusten määrä ei ole riittävä. He toivoivat, että mittareiden asiakaslähtöisyyttä voisi kehittää. Samoin he katsoivat, että seurannasta pitäisi päästä korjaaviin toimenpiteisiin.

Sosiaalilautakunnan jäsen Peltola kertoi omia käyttäjäkokemuksiaan kuljetuspalveluista ja totesi, että uusi järjestelmä on toiminut paremmin kuin vanha. Etenkin helmikuun alun jälkeen ei ole ollut jonotusaikoja ja kuitit on annettu lähes sataprosenttisesti. Yhdistelystä on tullut noin 10 – 15 minuutin lisäys matka-aikaan. Peltola totesi, että palautteiden määrä ei ole hyvä mittari.

5) Vammaispalvelulain mukaisten tulkkipalvelujen toteuttaminen

Todettiin, että kuurosokeiden tulkkipalvelujen käytön ongelmista on liitteenä kirjallinen muistio. Vammaisneuvoston edustajat totesivat, että etenkin kuulo-näkövammaiset ovat se ryhmä, joiden tulkkipalvelujen toteutus on kaikkein vaikeinta ja sen pitäisi myös kilpailutuksen jälkeen toimia nykyistä paremmin. Vammaistyön päällikkö Hanna Maidell myönsi, ettei kuulovammaisten tulkkipalvelujen välitystoiminta suju tällä hetkellä toivotulla tavalla. Tietokonejärjestelmissä ei ole riittävästi kyetty ottamaan huomioon käyttäjien erityistarpeita. Sosiaalivirasto on kuitenkin jatkuvassa neuvotteluyhteydessä operaattoriin perusasioiden saamiseksi tyydyttävälle tasolle mahdollisimman pian.

Kokouksen lopuksi todettiin, että sosiaalilautakunnan ja vammaisneuvoston säännöllinen vuosittainen tapaaminen ja yhteinen asioiden käsittely olisi paikallaan keväisin ennen seuraavan vuoden budjettivalmistelua.

Hilkka Vesterinen
vs. hallintosihteeri