Helsingin kaupungin
joukkoliikennelautakunta
puheenjohtaja Jessica Karhu

Asia: Lausunto HKL:n palveluliikenteen uudistamisesta

Helsingin kaupungin vammaisneuvosto sai vasta syyskuun lopulla 2008 ensimmäistä kertaa tietoonsa nykyiset suunnitelmat HKL:n palveluliikenteen uudistamisesta vammaisjärjestöille suunnatussa yleisessä tiedotustilaisuudessa. Vammaisneuvoston työvaliokunta käsitteli asiaa kokouksessaan 30.9.2008 ja haluaa tuoda esiin seuraavia seikkoja lopullinen päätöksenteon tueksi:

Vammaisneuvosto on samaa mieltä siitä, että palveluliikennettä on tarkoituksenmukaista uudistaa matkustajia paremmin huomioonottavaksi palvelukokonaisuudeksi. Keinoista olemme osittain toista mieltä ja ihmettelemme suuresti, miksi uudistus aiottiin viedä läpi ilman vammaisneuvostolta pyydettyä virallista kannanottoa. Vammaisneuvosto on kaupunginhallituksen virallisesti asettama kunnallinen yhteistyöelin, eikä pelkästään vammaisten henkilöiden yhteenliittymä.

Palvelulinjauudistus on toteutettu kysymällä asiaa matkustajilta, palvelutaloilta, kuljettajilta sekä sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiltä. Mielipiteensä ovat saaneet sanoa myös liikennöitsijät, liikenteen kehittäjät ja sosiaalivirasto. Lisäksi palvelubusseissa on toteutettu käyttäjähavainnointia. Vammaisneuvoston käsityksen mukaan nykyinen palveluliikenne tarvitsisi huomattavasti nykyistä enemmän matkustajia, jotta toiminta olisi tarkoituksenmukaista ja kannattavaa. Tästä syystä ehkä mielipiteitä olisi pitänyt kysyä ensi sijassa niiltä potentiaalisilta matkustajilta, jotka eivät palvelubusseja tällä hetkellä käytä. Kunnalliset käyttäjäneuvostot ovat tässä oleellisia tiedon välittäjiä.

HKL:n palvelulinjojen tarkoituksena on olla osa yleistä ja avointa joukkoliikennettä ja palvella kaikkia kuntalaisia; erityisesti eri tavoin liikkumisrajoitteisia henkilöitä. Tavoite on kannatettava, mutta samalla se edellyttää tiettyjä asioita kalustolta, reiteiltä, aikatauluilta ja palvelutasolta.

Kalustoa on syytä uusia. Ajoneuvojen valinnassa on otettava huomioon erilaisia liikkumisapuvälineitä käyttävät matkustajat ja heidän tilatarpeensa. Ajoneuvoon on mahduttava muiden matkustajien kanssa kaksi pyörätuolia, lastenvaunut tai sähkömopo. Auton sisustus ja varustus on suunniteltava esteettömäksi ja saavutettavaksi monenlaiselle käyttäjäkunnalle.

Yksi palveluliikenteen epäkohta on ollut se, että ajoneuvot liikennöivät vain arkisin virka-aikana. Tähän on tulossa jonkin verran parannusta, mutta ei riittävästi. Myös lauantaina liikennöintiaika (klo 9-13) on liian lyhyt ja lisäksi palvelubussit alkavat liikennöinnin perin aikaisin ajatellen tuttavien vierailuja, kaupassakäyntiä tai harrastuksia, jotka ovat kaikille tavanomaisen elämän liikkumistarpeita.

Vammaisneuvosto on jo pidemmän aikaa esittänyt asiointilinjan perustamista keskustan alueella eri asiakaspalvelukohteisiin: päätepisteinä Stockmannin tavaratalo ja Kauppakeskus Kamppi. Tarve on ilmeinen. Asiaa on myös konkreettisesti suunniteltu yhteistyössä vammaisneuvoston ja sosiaaliviraston kuljetuspalveluyksikön kanssa. HKL:n suunnitelmien mukaan kyseistä linjaa ei kuitenkaan ole tulossa. Vammaisneuvosto pitää erittäin tärkeänä, että kyseinen asiointilinja toteutetaan ja se liikennöidään matalalattiaisella pienoislinja-autolla, joka on riittävän tilava. Kyseisellä linjalla voidaan samalla toteuttaa kaikille käyttäjille esteettömät ja saavutettavat pysäkkikuulutukset.

Kaikkeen palveluliikenteeseen pitäisi sisältyä paitsi liikennöinti, myös tarvittava avustaminen lähtöpisteessä ja määränpäässä. Tästä ei ole suunnitellussa uudistuksessa puhuttu sanaakaan.

Vaikka palveluliikenteen tarkoitus on helpottaa ihmisten liikkumista ensisijassa omalla asuinalueella, olisi silti välttämätöntä huolehtia, että autojen reitit ja aikataulut ketjutetaan siten, että palvelubusseilla pääsee ajoneuvoa vaihtamalla keskustaan. Palveluliikenteen pitää ehdottomasti toimia myös syöttöliikenteenä metroon.

Kutsuohjatut linjat tavoittavat uudet käyttäjät erittäin huonosti. Tietyllä reitillä säännöllisesti ajava auto havaitaan ja sitä voi tarvittaessa myös käyttää satunnaisesti ilman etukäteisvalmisteluja.

Saamamme tiedon mukaan sosiaalivirasto maksaa myös tulevaisuudessa yli 40% HKL:n palvelulinjojen käyttökulusta. Vammaisneuvoston mielestä tämä on väärin, sillä kunnan yleisten palvelujen pitää soveltua kaikille kuntalaisille ilman sosiaalitoimelta haettavaa kompensaatiota. HKL:n palveluliikenne on osa yleistä joukkoliikennettä, joten sen kulut tulisi kattaa kaupungin paikallisliikenteeseen kohdistamilla määrärahoilla. Palvelulinjojen avulla ei ole syytä toteuttaa varsinaista vammaispalvelulain mukaista vaikeavammaisten kuljetuspalvelua, vaan se on tervetullut lisä osalle vaikeavammaisista henkilöistä kuljetuspalvelun niukkoihin matkamääriin. Ihmetyttää myös, miksi Kelaa ei ole pyydetty mukaan palveluliikenteen kehittämiseen, koska tällä hetkellä tärkeimmät matkakohteet näyttävät olevan laboratoriot ja terveysasemat / sairaalat.

Hyvän palvelun ja käyttäjäkunnan kasvun lähtökohta on tiedottaminen. Se ei saa olla pelkästään erityistiedotusta erityisryhmille, vaan säännöllistä tiedottamista siellä, missä muukin tieto HKL:n linjaliikenteestä on saatavissa.

Nykyiset suunnitelmat eivät tyydytä vammaisneuvostoa. Vammaisneuvoston mielipidettä ei ole edes kysytty eikä todellakaan ole otettu vakavasti tämän asiantuntemusta. Edellä kerrottuun viitaten vammaisneuvosto edellyttää, että reittejä ja liikenteen käytännön toteuttamista pohditaan vielä uudelleen aidosti yhteistyössä eri asiakasryhmien kanssa todellisia tarpeita kuunnellen.

Vammaiset henkilöt itse tietävät, millainen palveluliikenne heille soveltuu. Ammattihenkilöt eivät välttämättä ole tässä asiantuntijoita. Suurin joukko mahdollisista käyttäjistä asuu omissa kodeissaan ympäri kaupunkia eikä suinkaan palvelutaloissa, ryhmäkodeissa tai vanhusten palvelukeskuksissa. Valtaosalla elämäntapa ja päivärytmi ovat samat kuin muillakin kuntalaisilla. Heillä on tarve liikkua silloin, kun muutkin liikkuvat; ei ainoastaan hiljaisina liikennöintiaikoina aamupäivisin. Tähän tosiasiaan myös palveluliikenteen tulisi mukautua, mikäli sen avulla halutaan saada liikkuminen nykyistä vaivattomammaksi, myös heille, joilla on vaikeuksia liikkua ja käyttää HKL:n tavanomaista linjaliikennettä.

Helsingissä 16. lokakuuta 2008

Helsingin kaupungin vammaisneuvosto

Maija Könkkölä
vammaisneuvoston pj.

Reija Lampinen
vammaisneuvoston siht.

Tiedoksi:

Pekka Sauri
apulaiskaupunginjohtaja

Matti Lahdenranta
toimitusjohtaja, HKL

Ville Lehmuskoski
suunnittelujohtaja, HKL

Paavo Voutilainen
sosiaalijohtaja, sosiaalivirasto

Marjo Lindgren
projektijohtaja, Kulpa, sosiaalivirasto