20.11.2009

Helsingin kaupunginhallitus
Helsingin kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien puheenjohtajat
Sosiaalijohtaja
Terveyskeskuksen toimitusjohtaja
Vanhuspalvelujohtaja

Kannanotto pitkäaikaissairaanhoidon organisaatiomuutoshankkeeseen

Vanhusneuvostolle ei ole annettu mahdollisuutta osallistua ko. hankkeeseen liittyvään keskusteluun. Vanhusneuvoston jäseniä ei myöskään kutsuttu sosiaali- ja terveyslautakuntien yhteiseen iltakouluun, jossa asiaa käsiteltiin. Näin ollen vanhusneuvosto joutuu antamaan kannanottonsa asiaan käsittelyn kannalta varsin myöhään.

Vanhusneuvosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan 5.11.2009 ja laajennetussa työkokouksessa 16.11.2009.

Vanhusneuvosto toteaa, että hankkeen ja sen seurausten arviointi suhteessa muihin vanhuspalveluihin on mahdotonta, koska vuoden 2010 alusta ei ole olemassa vanhuspalveluohjelmaa. Valtakunnallinen vanhuspalvelujen laatusuositus kuitenkin velvoittaa kuntia laatimaan vanhuspalveluohjelman.

Vanhusneuvosto katsoo, että kyseessä on tärkeä periaatteellinen muutossuunnitelma pitkäaikaista hoitoa ja hoivaa tarvitsevien vanhusten palvelujen järjestämisessä.

Hankkeen tavoitteeksi on määritelty, että sairaala ei olisi enää kenenkään koti. Tähän näkemykseen vanhusneuvosto luonnollisesti yhtyy.
Vanhusneuvoston näkemyksen mukaan vanhusten palvelut tulisi mahdollisimman tehokkaasti keskittää yhden viraston toiminnan piiriin, jolloin palvelujen suunnittelun koordinointi ja toisaalta tuotettavien palvelujen yhteensovittaminen joustavasti olisi yksittäisen vanhuksen kannalta edullisinta.

Kyseessä olevan hankkeen tavoite edellä mainittua yleistä näkemystä lukuun ottamatta on jäänyt epäselväksi. Toisaalta, hanketta on turha toteuttaa, jos muutoksia ei tavoiteltaisi, joten muutoshankkeen kaikki tavoitteet tulisi selkeästi tuoda julkisiksi.
Vanhusneuvoston käytössä ei ole ollut materiaalia, jonka mukaan muutoksen mahdollisia vaikutuksia voisi arvioida ja siten hahmottaa tavoitteita.

Vanhusneuvostoa ihmetyttää kiire, joka asian valmistelussa on ollut. Suunnitelmaa puoltavia ja sitä vastustavia argumentteja on yleisessä keskustelussa liikkunut paljon ja suurin osa niistä on ollut kriittisen tarkastelun kestäviä. Toisaalta suunnitteluryhmä ei ole pyytänyt asiasta lausuntoja ainakaan palvelujen tosiasiallisilta käyttäjiltä eli vanhuksilta ja heidän edustajiltaan, joten suunnitelmassa esille tulleet kannanotot eivät ole näin arvioiden suunnitelmallisesti kerättyjä ja edustavia. Spontaanisti esille tulleita pitkäaikaissairaanhoidon potilaiden, heidän omaistensa ja henkilökunnan kannanottoja ei ole vanhusneuvoston saamien tietojen mukaan suunnittelun vaiheissa huomioitu.

• Vanhusneuvosto esittää, että muutosta ei viedä läpi näin kiireisellä aikataululla. Asia tulisi valmistella uudelleen siten, että arvioidaan muutoksen seuraukset asukkaille/potilaille sekä henkilökunnalle. Muutoksen taloudelliset seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tulee selvittää ja niistä tulee voida käydä avointa keskustelua ennen päätöksen tekoa. Keskusteluosapuoliksi tulee kelpuuttaa myös asiakkaiden eli vanhusten edustajat.
• Mikäli hanke kuitenkin etenee suunnitellussa tahdissa, vanhusneuvosto esittää, että tälle hankkeelle asetetaan raportointivelvoitteinen seurantaryhmä, kuten muillekin suurille muutoshankkeille on asetettu, vrt. esim. kuljetuspalvelut.

Tuula Öhman
Helsingin vanhusneuvosto
puheenjohtaja

Eija Bärlund-Toivonen
vanhusneuvoston sihteeri
Helsingin sosiaalivirasto
PL 7350, 00099 Helsingin kaupunki
puhelin 3104 2837
eija.barlund-toivonen@hel.fi