Pulun eli kesykyyhkyn esiintyminen on tiukasti kytkeytynyt ihmisasutukseen ja se on yksi aidoimpia kaupunkilintuja. Pulut polveutuvat luonnonvaraisista kalliokyyhkyistä, joita pesii kallioalueilla ja vuoristoissa Länsi-Euroopasta aina Pohjois- Afrikkaan ja Itä-Aasiaan asti. Pulut ovat saaneet alkunsa kyyhkyslakoista vapautetuista tai karanneista kesyistä linnuista, joita pidettiin mm. kirjekyyhkyinä. Kesyyntymisen lisäksi karun tuntuiseen kaupunkiympäristöön sopeutumista on helpottanut kalliokyyhkyiltä peritty loistava lentotaito ja taipumus pesäpaikkojen valintaan: rakennusten kolot ja kiviseinien kapeat ulkonemat vastaavat hyvin luonnon pesäpaikkoja jyrkillä kalliorinteillä. Ihmisasutuksessa puluja taitavat eniten kiinnostaa ympäri vuoden saatavilla oleva ruoka sekä suojaisat pesimäpaikat. Niiden turvin pulut voivat Suomessakin pesiä jopa talvella, mikä on linnuilla hyvin harvinaista. Poikueita voi olla kolmekin vuodessa. Ihmiset kuitenkin ruokkivat puluja yleisesti, ja niitä pidetään kaupungin elävöittäjänä niin meillä kuin muuallakin — Venetsian Pyhän Markuksen torin pulut ovat osa aukion klassista näkymää. Suopeaa suhtautumista on varmasti edesauttanut pulujen hillitty käytös, kun linnut yleensä tyytyvät vaivihkaa keräämään muruja ja siemeniä ihmisten jaloissa.   Pulu