Katupöly

Katupöly koostuu enimmäkseen kiviainesperäisistä hiukkasista, joiden päälähteenä ovat hiekoitushiekka ja nastarenkaiden kuluttama tien kiviaines. Halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin hiukkasia (PM10) kutsutaan hengitettäviksi hiukkasiksi, koska ne pystyvät kulkeutumaan hengitysteihin saakka. Hengitettävien hiukkasten on todettu suurina pitoisuuksina lisäävän hengitystietulehduksia ja astmakohtauksia sekä heikentävän keuhkojen toimintakykyä.

Katupölyn pitoisuudet ovat korkeita yleensä keväisin. Katupölyn määrä laskee lumen sulamisen jälkeen sitä mukaa, kun kadut saadaan puhdistettua. Lopulta sade puhdistaa kadut. Kevään viivästyminen, yöpakkaset ja takatalvet pitkittävät pölykautta.

Katujen pölyämistä voidaan vähentää kastelemalla katuja laimealla suolaliuoksella. Kun pölyraja-arvot ylittyvät ja pölyämisen ennustetaan jatkuvan, Helsingin ympäristökeskus voi pyytää rakennusvirastoa ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirastoa kastelemaan kaupungin suurimmat kadut ja tiet.

Suositukset ilmanlaadun parantamiseksi

• Älä aja autolla pientareella.

• Vaihda talvirenkaat ajoissa kesärenkaisiin.

• Noudata ajoneuvojen siirtokehotuksia ja siirrä autosi ajoissa pois kadulta, jota puhdistetaan.

• Siivoa hiekat omalta pihaltasi ja jalkakäytävältäsi heti sään salliessa. Poista hiekka ainoastaan sen ollessa kosteaa.

• Lehtipuhaltimia ei saa käyttää hiekoitushiekan poistamiseen.

Savu ja kaukokulkeumat

Savu ja kaukokulkeumat sisältävät pienhiukkasia. Pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkojen ääreisosiin ja kaikkein pienimmät hiukkaset voivat päästä verenkiertoon.

Pienhiukkaset pahentavat mm. astmaa, keuhkoahtaumatautia, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa. Myös pienet ja vastasyntyneet lapset ovat herkkiä pienhiukkasille ja voivat saada mm. hengityselinoireita.

Suurin osa Helsingin pienhiukkasista on peräisin maamme rajojen ulkopuolelta. Ilmansaasteita kaukokulkeutuu meille lähes vuosittain etenkin maalis-huhtikuussa. Pienhiukkasten vuorokausimäärät nousevat pääkaupunkiseudulla suunnilleen tasolle, joka vastaa Euroopan saasteisimpien kaupunkien tavanomaista ilmanlaatua. Tilanteen jatkuessa pitkään väestöä varoitetaan.

Maasto- ja metsäpaloja sekä peltojen kulotuksia esiintyy maamme lähialueilla vuosittain. Kuivina kesinä myös Suomessa esiintyy tavanomaista enemmän maastopaloja. Palojen aikaansaama savu voi kulkeutua satoja, jopa tuhansia kilometrejä ilmavirtojen mukana.

Savutilanteissa näkyvyys saattaa heikentyä ja ilmassa tuntua savun hajua. Kun lähialueella esiintyy suuria ja voimakkaita paloja, varoitetaan väestöä esimerkiksi alueelle tulevasta savupilvestä.

Suositukset ilmanlaadun parantamiseksi

• Vältä tulisijan käyttöä, tai mikäli se on välttämätöntä, polta tulisijassa tehokkaasti vain
  puhdasta ja kuivaa puuta.

• Noudata Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä annettua jätteiden- ja risujenpolttokieltoa.

Pakokaasut

Pakokaasut sisältävät mm. typpidioksidia (NO2), joka tunkeutuu syvälle hengitysteihin. Se lisää erityisesti lasten ja astmaatikkojen hengityselinoireita. Suurempina määrinä typpidioksidi supistaa keuhkoputkia. Typpidioksidi voi lisätä hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle ja siitepölyille.

Poikkeuksellisissa säätilanteissa, joissa maanpinnan lähellä oleva ilmakerros pääse sekoittumaan ylempänä olevaan ilmaan, voivat pakokaasujen pitoisuudet nousta lyhytaikaisesti hyvin korkealle. Tällaisia tilanteita esiintyy tyypillisesti talvisin ja ne ovat lähinnä liikenteen aiheuttamia.

Suositukset ilmanlaadun parantamiseksi

• Vältä ylimääräistä autoilua. Suosi joukkoliikennettä

• Vältä joutokäyntiä. Pyri ajamaan välttämättömät ajosi muulloin kuin ruuhka-aikoina. Aja ruuhkaisten alueiden ulkopuolella.

• Pidä etätyöpäivä, jos mahdollista