| KEMIKAALIT
|
|
| OIKEA TUOTE OIKEAAN TARKOITUKSEEN Aina ei tarvita voimakasta erikoispuhdistusainetta, vaan mieto yleisaine riittää mainiosti. Erilaisten materiaalien ja pintojen puhdistamiseen vaikuttaa hankaaminen, käytetty pesuaine, veden lämpötila ja aika. Usein lisäämällä mekaanista työtä ja vaikutusaikaa voi vähentää vahvojen kemikaalien tarvetta. Pinttyneen lian puhdistaminen on aina hankalaa. Siksi omaa vaivannäköä ja ympäristöä säästää siivoaminen tai tahrojen puhdistaminen miedoilla aineilla silloin kun likaa on vielä vähän. Mikrokuituliinat ovat pitkäikäisiä, niiden hankausteho on hyvä eikä pesuainetta tarvita. Putkenavausaineet saattavat vahvasti emäksisinä ärsyttää tai syövyttää ihoa. Tukkeutuneet putket voi useimmiten avata myös mekaanisesti, esimerkiksi karhupumpulla eli hajulukonavaajalla tai viemärinavausvaijerilla. Pesuaineita markkinoidaan usein mielikuvilla, joilla ei ole mitään tekemistä aineen pesutehon kanssa. Vanha keino onkin usein parempi kuin pussillinen uusia. Esimerkiksi etikka on hyvä yleispuhdistusaine, jonka monipuolisesta käytöstä voi lukea enemmän Kierrätyskeskuksen esitteestä (PDF). |
| PESU
JA PUHDISTUS Pesu- ja puhdistusaineita on viime vuosina kehitetty ympäristön kannalta myönteiseen suuntaan. Tiivisteiden myötä on voitu vähentää suolojen ja täyteaineiden käyttöä. Paperiset täyttöpakkaukset ovat vähentäneet pakkausmateriaalin kulutusta. Pesuainetta tulee annostella mieluummin liian vähän kuin liian paljon. Ylimääräinen pesuaine ei paranna pesutulosta, vaan kuormittaa ympäristöä ja kukkaroa. Erinomainen sivusto pyykinpesusta on Kuluttajaviraston ja Teknokemian yhdistyksen yhteinen Pyykinpesun tietopaketti. Tutki tuoteselosteita pesuaineiden haittavaikutusten tunnistamiseksi. Pohjoismainen ympäristömerkki auttaa valitsemaan vähiten haitallisia aineita. Optisilla kirkasteilla, väri- ja hajuaineilla tai säilöntä- ja täyteaineilla ei ole merkitystä tuotteen pesutehon kannalta, mutta nämä aineet tuottavat turhaa ympäristökuormitusta. Koska Helsingin vesi on pehmeää, pehmennysaineetkin ovat tarpeettomia. Valkaisuaineet sisältävät yleensä hypokloriittia, joka ärsyttää ihoa. Hypokloriittia ei koskaan saa käyttää yhdessä happamien aineiden kuten WC-altaan puhdistusaineiden, etikan tai sitruunahapon kanssa, koska silloin saattaa syntyä myrkyllistä kloorikaasua. Monet desinfiointi- ja säilytysaineina käytetyt fenolit ovat hitaasti hajoavia yhdisteitä ja myrkyllisiä. Antibakteeriset aineet kodin puhdistuksessa ovat tarpeettomia. Antibakteeristen aineiden hyödyistä ei ole tutkittua tietoja, ja myös niiden haittavaikutukset ovat selvittämättä. Niiden laajamittainen käyttö saattaa lisätä bakteerien vastustuskykyä, jolloin antibioottien teho heikentyy. Ne voivat myös aiheuttaa ärsytystä tai allergisia reaktioita. Kotona haitallisten bakteerien määrä on niin vähäinen, ettei antibakteerisia aineita tarvita. Lääkelaitos, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, Suomen ympäristökeskus, Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos, Elintarvikevirasto ja Kuluttajavirasto ovatkin antaneet suosituksen, ettei näitä aineita hankittaisi kotitalouksiin. |
|
LIUOTTIMET Erilaiset liuottimet ja ohenteet ovat haitallisia niin ympäristölle kuin terveydellekin. Liuottimia tai niitä sisältäviä tuotteita ovat mm. grillin sytytysnesteet, maalit, lakat, mineraalitärpätti, tinneri, eräät tahranpoistoaineet ja lamppuöljyt. Suosi puhdistusaineita, joissa ei ole ollenkaan tai vain vähän liuottimia. Ostaessasi esimerkiksi maaleja kysy kauppiaalta, sopiiko tarpeisiisi vesiohenteinen tuote. Tähteeksi jäävät liuottimet, maalit ja lakat ovat ongelmajätteitä. |
TORJUNTA-AINEET Kaupunkioloissa torjunta-aineita käytetään lähinnä asunnoissa esiintyvien tuholaisten hävittämiseen. Asuinhuoneistoissa yleisimpiä ovat tekstiilituholaiset, kuten koit ja turkiskuoriaiset sekä elintarviketuholaiset. Vanhanajan suursiivoukset aika ajoin, tekstiilien tuulettaminen ja murujen ja muiden ruokajätteiden korjaaminen tarkoin pois ovat avainasemassa haittaeläinten torjunnassa. Tuholaisten tunnistamisesta ja niiden torjunnasta on enemmän tietoa ympäristökeskuksen asiakaspalvelun sivulla. |
| CFC-YHDISTEET Erityisen ympäristöongelmat aiheuttavat sellaiset hitaasti hajoavat, klooria tai bromia sisältävät yhdisteet, jotka tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta. Tunnetuimpia ovat kloorifluorihiilivedyt eli CFC-yhdisteet, joita on käytetty mm. aerosoleissa ja jäähdytyskoneissa. Nykyään CFC- yhdisteiden käyttö näihin tarkoituksiin on kielletty. Vanhojen kylmäkalusteiden jäähdytyskoneistoista CFC- aineita otetaan talteen Kivikon jäteasemalla ja pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kyläsaaren toimipisteessä. Muista yläilmakehän otsonia tuhoavista aineista on tietoa Suomen ympäristökeskuksen sivulla. |
| PAKKAUSMERKINNÄT OHJAAVAT
KEMIKAALIEN KÄYTTÄJÄÄ Pakkauksien merkinnät kertovat kemikaalien vaarallisuudesta. Lue aina kemikaalin pakkauksessa oleva etiketti ennen valmisteen käyttöä! Alla olevien varoitusmerkkien lisäksi etiketissä luetellaan kemikaalin kaikki vaaralliset ominaisuudet erillisillä lausekkeilla ja annetaan ohjeita kemikaaliin liittyvien vaaratilanteiden välttämiseksi. TERVEYDELLE VAARALLISET KEMIKAALIT
YMPÄRISTÖLLE VAARALLISET KEMIKAALIT
PALO- JA RÄJÄHDYSVAARALLISET KEMIKAALIT
Vaaraa aiheuttavan kemikaalin pakkauksessa on oltava myös näkövammaisille tarkoitettu vaaratunnus, kohollaan oleva kolmio.
|
| KEMIKAALIEN HÄVITTÄMINEN Täysin tyhjät kemikaalipakkaukset eivät ole ongelmajätettä, mutta vajaat pakkaukset ovat. Pakkaukset voi viedä YTV:n ongelmajätteiden keräyslaatikoihin, joita on eri puolilla Helsinkiä. Siniset keräyspisteet tunnistaa tarrasta "Kodin ongelmajätteet", ja niitä on esimerkiksi kauppojen ja huoltoasemien pihoilla. Ongelmajätteen keräyspisteiden osoitteet saat YTV:n sivulta. |
|