Ympäristömerkit

Arkiset askareemme, kuten syöminen, peseytyminen ja siivous jättävät jälkensä ympäristöön. Niistä ei voi luopua, mutta omia tottumuksia voi muuttaa ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan.

Valistuneiden kuluttajien huoli ympäristöstään ei ole jäänyt mainostoimistoilta huomaamatta. Tuotteita markkinoidaan luontokuvien siivittäminä, erilaisin merkinnöin sekä "ekotuote" ja "ympäristöystävällinen" –nimikkeillä. Tulvasta pitäisi kuitenkin pystyä erottamaan aidosti pienemmän ympäristökuormituksen aiheuttava tuote "viherpestystä". Viralliset ympäristömerkit auttavat tekemään valintoja ympäristöä säästävään suuntaan.

ympop-merkit02.gif (18610 bytes)

	Viralliset ympäristömerkit, varma valinta
	Pohjoismainen ympäristömerkki (Joutsenmerkki)
	EU:n ympäristömerkki (Eurokukka)
	Energiamerkki
	Luomumerkit
	Merkkien kirjoa
	Ympäristömarkkinointi luo mielikuvia

VIRALLISET YMPÄRISTÖMERKIT, VARMA VALINTA

Pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki, antaa luotettavinta tietoa hyödykkeiden ympäristövaikutuksista. Eri tuoteryhmille on laadittu kriteerejä, joissa otetaan huomioon luonnonvarojen ja energian kulutus, haitalliset päästöt, melu, haju, jätteet ja mahdollisuus hyötykäyttöön.

Kriteerit laaditaan asiantuntijaryhmissä, jotka arvioivat tuotteen olennaisia ympäristövaikutuksia elinkaaren eri vaiheissa tuotteen valmistuksessa, jakelussa, käytössä ja poistossa. Merkin myöntämiskriteerit uusitaan noin kolmen vuoden välein, eli tuotteiden on kehityttävä vastaamaan uusia kriteereitä. Merkkiä myönnettäessä otetaan huomioon myös tuotteen laatu: merkintä ei saa aiheuttaa laatu- tai toimivuustason heikkenemistä. Joutsenmerkkiä täydentää lyhyt teksti, ns. ympäristöseloste, joka kertoo miten tuote kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin kilpailevat vaihtoehdot.

Suomessa vähemmän käytetty EU:n ympäristömerkki on samankaltainen ympäristömerkki kuin Joutsenmerkki. Se perustuu koko tuotteen elinkaaren aikana aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Vaatimustaso on asetettu niin, että 5-40 % tuoteryhmän tuotteista voi saada merkin käyttöoikeuden.

Energiamerkki kertoo laitteen energiankulutuksen ja suorituskyvyn. Se on nykyään pakollinen kylmälaitteissa, pyykinpesukoneissa, kuivausrummuissa, kuivaavissa pesukoneissa sekä astianpesukoneissa. Merkinnän tavoitteena on ohjata kulutusta vähemmän energiaa kuluttaviin laitteisiin.

POHJOISMAISEN YMPÄRISTÖMERKIN KRITEERIT ON LAADITTU
JO YLI 50 TUOTERYHMÄLLE

Päivittäistavaroista merkki on käytössä eräissä pyykinpesuaineissa, konetiskiaineissa, pehmopapereissa ja WC- ja talouspapereissa. Saataville on niin ikään ympäristömerkittyä kopiopaperia, lehtiöitä, kirjekuoria sekä auton hoito- ja puhdistusaineita. Merkki voidaan antaa myös palveluille, kuten kirjapainoille ja hotelleille. Joutsenmerkkiä klikkaamalla pääset Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sivuille, josta löytyy mm. lista kaikista Joutsenmerkityistä tuotteista sekä tietoa merkin myöntämisperusteista.

EU:N YMPÄRISTÖMERKKI

EU:n ympäristömerkki (Eurokukka) on perustettu vuonna 1992 ja järjestelmässä ovat mukana EU-maiden lisäksi myös ETA-maat (kuten Norja). Euroopan ympäristömerkin tavoitteena on edistää ympäristöä vähemmän kuluttavien tuotteiden kehittämistä, valmistusta, markkinointia ja käyttöä. Vuoden 2003 puoliväliin mennessä myöntämisperusteet oli laadittu 17 tuoteryhmälle. EU:n ympäristömerkki ja joutsenmerkki tekevät yhteistyötä mm. kriteerien laadinnassa. Kukka-merkkiä klikkaamalla pääset Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sivuille, josta löytyy enemmän tietoa merkin myöntämisperusteista ja merkin saaneista tuotteista. Merkin virallisille englanninkielisille sivuille pääset tästä.

ENERGIAMERKKI

Energiamerkki otettiin käyttöön vuoden 1995 aikana. Merkki ilmaisee, miten energiaa säästävä tai kuluttava kone on muiden vastaavien koneiden joukossa. Lisäksi siinä kerrotaan kulutus kilowattitunteina ja melutaso desibeleinä. A-luokkaan (vihreä väri) kuuluva laite kuluttaa vähiten energiaa, G-luokkaan (punainen väri) eniten.

Samankaltainen, mutta hieman pelkistetympi merkintä löytyy myös kaikista kotitalouksiin myytävistä hehku- loisteputki- sekä ns. energiansäästölampuista.

Energiamerkistä löydät lisää tietoa Motivan sivulta.

LUOMUMERKIT

Luomu on lyhennys sanasta luonnonmukainen. Luomuviljelyssä ei käytetä keinolannoitteita eikä keinotekoisia torjunta-aineita. Ravinteet lisätään maahan eloperäisessä muodossa eli karjanlantana, kompostina tai viherlannoituksena eli kyntämällä palkokasvipitoinen kasvusto lannoitteeksi. Kasvitauteja ja tuholaisia puolestaan torjutaan viljelykierron, kestävien lajikkeiden, luontaisten vihollisten tai biologisten torjunta-aineiden avulla. Rikkakasvit pidetään kurissa viljelykierrolla, harauksilla ja rikkakasvien liekityksellä.

Kotieläimet saavat luomutiloilla elää lajityypillistä elämää. Niillä pitää olla tarpeeksi tilaa liikkua ja puhdistaa itseään sekä mahdollisuus asettua halutessaan helposti makuulle. Emot saavat hoitaa itse jälkeläisiään. Eläimet syövät luomurehua, ja niiden sairaukset ja tapaturmat pyritään ennaltaehkäisemään hyvän hoidon ja monipuolisen ruokinnan avulla.

Luomu -valvottua tuotantoa -merkki eli ns. Aurinkomerkki noudattaa EU:n asetuksen luomuehtoja ja osoittaa että tuote on suomalaisen viranomaisen valvonnassa. Tuote on valmistettu, pakattu tai etiketöity Suomessa. Merkin myöntää Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK) (® Luomu)

EU:n luomumerkki eli tähkämerkki on tarkoitettu koko EU:n alueelle. Tuotteen ainesten, jalostuksen ja pakkauksen pitää läpäistä jonkin EU:n maan luomuvalvonta. Suomessa merkin valvonta tapahtuu TE-keskusten ja Elintarvikeviraston toimesta ja muissa Euroopan maissa vastaavien laitosten kautta. Valvonnan perustana ovat EU:n asetukset luomutuotteiden tuotannosta. Merkki edellyttää, että 95 % maatalousperäisistä raaka-aineista tulee olla EU:n alueella tuotettu.

Luomuelintarvikkeista ja luomutuotannosta sekä merkinnöistä on lisää tietoa Finfoodin sivuilla.

REILUN KAUPAN MERKKI

Kansainvälinen Reilun kaupan merkkijärjestelmän tavoitteena on vaikuttaa maailmakaupan rakenteellisiin ongelmiin kaupallisen yhteistyön avulla. Järjestelmä tukee perhetuottajia, jotta he pystyisivät toimimaan kansainvälisessä kaupankäynnissä itsenäisinä toimijoina.

Reilun kaupan merkistä tunnistaa näiden periaatteiden mukaan tuotetut tuotteet. Logo on kuluttajille takuu siitä, että tuote täyttää kansainväliset Reilun kaupan kriteerit. Kaikki Euroopan maat Sveitsiä lukuun ottamatta käyttävät samaa logoa. Uusi Reilu kauppa -merkki (oikealla), korvaa aiemmin käytössä olleen norsumerkin.

NORPPAENERGIA-MERKKI

Norppasähkö on vihreää sähköä, jolle on myönnetty Suomen luonnonsuojeluliiton Norppaenergia-merkki. Vihreä sähkö tarkoittaa uusiutuvista energianlähteistä tuotettua sähköä, se on siis tuulivoimaa, bioenergiaa, aurinkoenergiaa tai vesivoimaa.

Suomen luonnonsuojeluliitto myöntää Norppaenergia-merkin tietyin kriteerein uusiutuvista energianlähteistä tuotetulle sähkölle ja kaukolämmölle sekä energiapalveluille, jotka edistävät uusiutuvaa energiaa ja energiansäästöä. Merkin avulla edistetään uusiutuvan energian käyttöä ja lisätään tietoutta energiantuotannon ympäristövaikutuksista.

Norppaenergia-merkki on Suomen ainoa energian ympäristömerkintä. Se on ollut käytössä vuodesta 1998. Kimmokkeena oli sähkömarkkinoiden vapautuminen, joka mahdollisti sähkön toimittajan kilpailuttamisen. Saimaannorppa, joka esiintyy tarmokkaana merkissä, on Suomen
luonnonsuojeluliiton tunnuseläin.

Lisää tietoa norppaenergia-merkistä löydät Norppaenergian sivuilta.

MERKKIEN KIRJOA

Tuotemarkkinoilla esiintyy kirjava joukko muitakin merkkejä sekä ympäristöjärjestöjen logoja. Muut merkit eivät kuitenkaan takaa yhtä kokonaisvaltaista ja riippumatonta lähestymistapaa tuotteiden ympäristövaikutuksiin kuin viralliset ympäristömerkit.

Kierrätysmerkit

Kierrätysmerkin käytössä ei ole yhtenäistä käytäntöä. Merkki voi kertoa, että pakkaus sisältää kierrätysmateriaaleja tai että tuote soveltuu kierrätykseen. Merkin käytölle ei kuitenkaan ole yhtenäisiä sääntöjä, eikä kukaan kolmas osapuoli valvo merkin käyttöä.

Järjestöjen logot

WWF:n pandamerkkiä, Suomen luonnonsuojeluliiton norppamerkkiä ja Luonto-Liiton siilimerkkiä käytetään järjestöjen varainhankintaan ja luonnonsuojelukohteiden tukemiseen. Logoja klikkaamalla pääset järjestöjen kotisivuille.

YMPÄRISTÖMARKKINOINTI LUO MIELIKUVIA

Mitä epämääräisempi viittaus tuotteessa on ekologiaan, "vihreyteen" tai ympäristöystävällisyyteen, sitä kriittisemmin kuluttajan kannattaa asennoitua tuotteeseen ja tarkemmin perehtyä tuoteselosteeseen. Tuotteessa olisi kerrottava yksilöidyt tosiasiat selkeästi ja liioittelematta. Yhtä ympäristön kannalta myönteistä ominaisuutta ei saisi korostaa niin, että kuluttaja tekee sen perusteella virheellisiä päätelmiä tuotteen kokonaisuudesta. Yleistävien sanojen, kuten "ympäristöystävällinen", käyttö edellyttää perusteellisia selvityksiä tuotteen koko elinkaaresta. Termien "biohajoava" ja "kierrätettävä" merkitys pitäisi myös yksilöidä.

Kuluttaja-asiamies on antanut ympäristömarkkinointia koskevat ohjeet, joiden noudattaminen on tosin vapaaehtoista. Kuluttaja voi punnita mainonnan keinoja arvioimalla onko ohjeita noudatettu. Linkki ohjeisiin (kolmisivuinen esite PDF-muodossa) löytyy tästä.

MISTÄ SAAN APUJA, TIETOJA, NEUVOJA:

Helsingin kaupungin ympäristökeskus, kuluttajaneuvonta

Kuluttajaviraston kattava EKO-OSTAJA -opas (toim. Pauli Välimäki). Sivuilta löytyy runsaasti tietoa mm. eri tuoteryhmien ympäristö- ja terveysvaikutuksista.
Ympäristöministeriön Minä ja ympäristö -sivut.

Ympäristömerkit

Tulostinystävällinen versio